Eräänä sateisena aamuna, pilkkopimeässä saavuin määränpäähän. Tarkoitus oli napata hienosti valaistusta talosta julkisivukuvat myynti-ilmoitusta varten. Normaalisti keikka olisi ollut ohi kymmenessä minuutissa, mutta naapurin aamulenkillä karannut spanieli sotki suunnitelmat. Se riehui ja kaahaili riemuissaan tontilta toiselle, kaarteli villinä kameran jalustan ympärillä, eikä tehnyt elettäkään emännän tarjoamia nakkipaloja kohti. Vesisade vaan yltyi ja kadun varsi täyttyi pienistä sateenvarjoa kantavista koululaisista, joita koiran sekoilu nauratti. Ei hyvä hetki talon julkisivukuville. Istuin autoon odottamaan ja kuuntelemaan sateen ropinaa. - Kyllä se nyt parin tunnin päästä naurattaa!
Terkuin, Jaana