Asuntolainan korkotaso on yhä matala

Posted on 15.01.18 in Asuntomarkkinat Asuntolainan korko
  • 0

Asuntolainojen pitkään jatkuneesta alhaisesta korkotasosta, sekä kauan odotetusta korkojen noususta, on kirjoitettu viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. "Korot nousevat, asuntovelallinen valmistaudu!" –on ollut tyypillisen artikkelin viesti. Nousevatko korot, milloin, miten paljon, miten se vaikuttaa asuntovelalliseen ja miten tämän tulisi korkojen nousuun valmistautua?

Keräsimme yhteen taloussivujen, pankkien ja luetuimpien lehtien viestit ja koostimme niistä tietopaketin asuntovelallisille:

1. Korkojen nousu ei ole vielä ajankohtaista

Yleinen näkemys on, että korot eivät nouse vielä vuonna 2018 vaan aikaisintaan vuoden 2019 lopulla. Korot nousivat viimeksi vuonna 2011 eli alhaisten korkojen jakso saattaa venyä miltei vuosikymmenen mittaiseksi, mikäli korot nousevat vasta 2019 jälkeen. Yhdysvalloissa korot alkoivat nousta jo 2015 lopussa ja talouden pikkuhiljaa kohentuessa on sama edessä myös Euroopassa. Ennusteet ovat kuitenkin melko yhteneviä, että korot eivät nouse vielä miltei kahteen vuoteen.

2. Nousevatko asuntolainan korot nopeasti kun nousevat?

Itse korkojen nousun odotetaan olevan hyvin verkkaista. Muun muassa Aktia arvioi 3 kk:n Euriborin pysyvän -0,3 %:ssa aina joulukuuhun 2019 asti, jolloin se nousisi -0,1 %:iin. Pankkiiriliike FIM on laatinut graafin, jonka kuvaaja myös värähtää vasta vuoden 2019 lopulla ja saavuttaa 0 %:n vuonna 2020. Tästä eteenpäin FIM:n kuvaaja jatkaa lineaarisesti vuoden loppuun. Mikäli korkojen nousu jatkuisi samaa vauhtia tästä eteenpäinkin, saavuttaisi käyrä 1%:n joskus noin 2023. Niin pitkälle on epätarkoituksenmukaista yrittää tehdä arvioita, mutta korkotason nousun odotetaan olevan loivaa ja OP tarjoaa muun muassa velkaa ja automaatiota korkojen nousua hillitseviksi tekijöiksi.

 3. Entä jos korkotaso nousisi 2 prosenttiyksikköä?

Kuten oletettavaa, asuntovelallisilla on Suomessa eniten velkaa pääkaupunkiseudulla. Pellervon tutkimuskeskuksen mukaan muualla maassa asuntovelallisella on alle 100.000 € velkaa ja pääkaupunkiseudulla päälle 130.000 €. 35-44 –vuotiailla on eniten lainaa, yli 160.000 €. Mikäli korot nousisivat kaksi prosenttiyksikköä, kasvaisivat tällaisen asuntovelallisen korkokulut vuodessa 3.200 €, eli n. 270 € kuukaudessa.

4. Miten lainojen korkojen nousu vaikuttaisi kotitalouksiin Suomessa?

Korkojen nousun ei odoteta vaikuttavan dramaattisesti kotitalouksiin, vaikka velkaa onkin kansantaloudellisesti paljon, koska pankkien lainanantopolitiikka on jo pitkään pyrkinyt huomioimaan koronnousuriskin. Koko asunnon hintaa ei esimerkiksi ole voinut kuitata velkarahalla ja pankit ovat arvioineet kattavammin omaisuuden arvon sekä käytettävissä olevat tulot. Asuntokaupassa yllätyksiä onkin tullut tarjousneuvotteluissa kun pankki ei olekaan myöntänyt lainaa odotetusti. Juuri siksi, ettei yllätystä tulisi sitten enää, kun korot nousevat.

Korkojen nousuun on myös yhä useammin varauduttu korkokatolla, jolloin sovitun ajan lainan korko ei nouse sovitun koron yli. Tällöin lainan korko on ollut nostettaessa hieman korkeampi, mutta korkokatto tuonut myös vastaavasti mielenrauhan sen keston ajaksi.

5. Kannattaako asuntolainaan ottaa lyhennysvapaata?

Asuntolainan maksua helpottamaan on myös myönnetty lyhennysvapaita kuukausia, jotka ovat olleet suosiossa. Tällöin velallinen on maksanut vain lainan korot ja kulut, lyhennyskuukausien määrän säilyessä ennallaan. Tämä on toisin sanoen tarkoittanut sitä, että asuntovelallinen on päättänyt olla maksamatta velkaa pois silloin, kun se on ollut edullista ja maksavansa sitä pois sitten, kun se on kallista. Pankeille ratkaisu on ollut varmasti mieluisa ratkaisu, heidän näkökulmastaan lainamassaa siirretään korkeampien korkojen aikakaudelle.

6. Mikä on paras tapa varautua korkojen nousuun?

Asuntovelalliselle paras tapa varautua korkojen nousua varten on maksaa velkaa mahdollisimman paljon pois nyt kun korot ovat alhaalla. Toisin kuin moni siis miettii ottaessaan lyhennysvapaita kuukausia asuntolainalleen.

Pankkien lainanantopolitiikka ja vaatimus oman rahoituksen osuudesta asunnon kauppahinnasta, korkokatto ja lainan maksaminen pois mahdollisuuksien mukaan alhaisen korkotason aikana tuovat turvaa asunnon ostamiseen ja omistamiseen nyt –ja korkojen noustessa.

Hannu Valojärvi
Viva LKV:n hallituksen puheenjohtaja, KTM, LKV

 

Lähteet:

FIM:in graafi korkojen nousuennusteesta:

https://www.fim.com/fi/nakemys/2017/koska-korot-nousevat/

Asuntovelan määrä pääkaupunkiseutu vs muu Suomi:

http://www.ptt.fi/media/uudet-henkilokuvat-2017/asumismenot2017.pdf

Aktian arvio korkojen noususta:
https://talous.aktia.fi/fi/artikkelit/korkojen-nousua-odotettavissa

Hypoteekkiyhdistys lainan maksamisesta mahdollisimman nopeasti:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ekonomisti-maksa-nyt-lainaa-pois-niin-paljon-kuin-pystyt/wpGk83FC

Savon Sanomat lainan maksamisesta mahdollisimman nopeasti:

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Korot-nousevat-mutta-paniikkiin-tuskin-on-syytä/1048537

OP:n Jussi Hyöty velan ja automaation korkoja hillitsevästä vaikutuksesta:
https://www.taloustaito.fi/Teemat/TT-Blogi/blogit-2017/yllatys-korot-nousevat-sittenkin/

Nordean Kangasharju rauhoittelee korkojen noususta:

http://www.iltalehti.fi/talous/201702012200063314_ta.shtml

Seuraa meitä: